Oppimistehtävä 2 B

Oppimistehtävä 2B



Vuonna 2014 Opetushallituksen laatimassa musiikkialan perustutkinnon kuvauksessa todetaan, että musiikkialalla työskentelevillä on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet musiikkialan eri tehtäviin sekä itsenäiseen työskentelyyn esiintymis- ja työtilanteissa. Musiikillisen osaamisen lisäksi muusikolta edellytetään työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa sekä esitettävän ohjelmiston tuntemusta. Musiikin ammattilaisen on myös oltava yhteistyökykyinen ja hyvä organisoimaan, unohtamatta hyviä vuorovaikutus- ja imaisutaitoja vaihtelevissa työtilanteissa.

Musiikkialan ammattilaiseksi tuleminen on pitkä tie, joka alkaa useimmilla jo lapsuudesta. Soittotunneilla harjoitellaan oman instrumentin soittamista viikoittain ja esiinnytään toisille opiskelijoille matineoissa ja tutkinnoissa. Musiikista opitaan koko ajan enemmän ja voidaan kai sanoa että siihen kasvetaan jollain tavalla kiinni. Ohjelmistoa kertyy pikkuhiljaa ja sitä kautta musiikin hahmottaminen eri aikakausien ja tyylisuuntien valossa lisääntyy. Ajattelen, että perusvalmiudet muusikkouteen haetaan jo lapsuuden harrastamisesta, joka muuttuu jossain vaiheessa ammattiopintojen kautta työksi. Itsenäiseen työskentelyyn opitaan päivittäisen tai ainakin useita kertoja viikossa toistuvan omaehtoisen harjoittelun kautta.

Muusikin kenttä on jatkuvan muutoksen alla. Musiikki etsii uusia ilmaisutapoja ja luo uusia merkityksiä. Musiikkialan perustutkinto antaa varmasti hyvät valmiudet muusikkona, musiikinopettajana tai vaikkapa musiikkiteknologina toimimiseen, mutta muutoshaasteisiin on kyettävä vastaamaan työelämään siirtymisen jälkeenkin. Koulutuksen mukana saatuja työkaluja on opittava soveltamaan eri tilanteissa. Klassisen musiikin puolella muutos saattaa olla hitaampaa johtuen ehkä siitä, että juuret ovat paljon syvemmät kuin niin sanotulla kevyemmän tai rytmimusiikin puolella. Kevyen musiikin puolella tulee koko ajan lisää eri tyylivirtauksia ja artisteja, mikä luonnollisesti heijastuu harrastajiin. Opettajan on oltava ajan hermolla ja tiedettävä mistä puhutaan nimenomaan ns. ohjelmiston tuntemispuolella. Toki traditio soittamisesta ja laulamisesta on olemassa niin klassisella kuin kevyenkin musiikin puolella ja siitä on oltava tietoinen. Teknologinen kehitys muuttaa musiikillisen ilmaisun sekä musiikin tekemisen, kokemisen ja jakamisen muotoja.  On hyvä nähdä polku, jota pitkin tähän pisteeseen musiikin maailmassa on tultu. Mielestäni se on opettajan vastuualuetta instrumentin teknisen hallitsemisen ohella. Maailma muuttuu ja opetussuunnitelmat sen mukana. Erilaiset opetussuunnitelmaideologiat, visiot ja uskomukset oppimisesta lisääntyvät ja muokkaavat käsityksiämme musiikista.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma määrittää suuntaviivat opetuksen sisällölle ja toimii taustavaikuttajana käytännön opettamisessa. On oltava tietoinen siitä, mitä omassa opetuksessa tulee painottaa ja mille tasolle oppilaan tulisi päästä kussakin opiskelun vaiheessa. Hyvä vuorovaikutussuhde oppilaan kanssa tekee opettamisesta ja oppimisesta mielekästä ja jokaisen oppilaan kanssa suhde on rakennettava oppijan persoona huomioiden. Itse haluan olla luova opettaja ja pyrkiä löytämään oppilaan omat vahvuudet ja heikkoudet. Kaikkia ei voi opettaa samalla tavalla vaan opetussuunnitelmaa on kyettävä soveltamaan tapauskohtaisesti.